Siirry sisältöön
Voimaa vanhuuteen -toiminta juurtui Varsinais-Suomeen

Voimaa vanhuuteen -toiminta juurtui Varsinais-Suomeen

Kolmessa vuodessa kehitettiin palvelupolku hyvinvointialueelta kuntien liikuntatoimintaan, perustettiin yli 120 uutta liikuntaryhmää ja koulutettiin 300 vapaaehtoista edistämään ikäihmisten liikkumista. Kolme neljästä ammattilaisten vetämään voima-tasapainoharjoitteluryhmään osallistuneista paransi toimintakykyään parissa kuukaudessa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha lähti mukaan Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan keväällä 2023, jolloin hyvinvointialueet olivat vasta aloittaneet toimintansa. Yhteistyötä ikäihmisten liikkumisen edistämiseksi lähdettiin rakentamaan yhdessä 26 alueen kunnan ja lukuisten yhdistysten kanssa. Tuloksena on toimintamalli, joka tuo iäkkäiden liikunnan osaksi arjen palveluja ja tukee heidän toimintakykyään.

”Hyvinvointialueen puolelta keskeisiä toimijoita ovat olleet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut, toimintakykyä tukevat palvelut, avoterveydenhuolto ja ikääntyneiden eri palvelut”, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hyte-yksikön erityisasiantuntija Sari Sirkelä kertoi Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaarissa 26.5. Turussa.

Tavoitteena on tunnistaa toimintakyvyltään heikentymisvaarassa oleva iäkäs riittävän ajoissa ja ohjata hänet sopivien palvelujen pariin. Varsinais-Suomessa Voimaa vanhuuteen -palvelupolut on yhdistetty kaatumisten ehkäisyn palvelupolkuihin, mikä selkeyttää sote-ammattilaisten työtä.

Varhan VV-ohjelman keskeiset tulokset, jossa 3 kohtaa. Sisällöt avattu tekstissä laajemmin.

Voimaa vanhuuteen -toimintamallin rakentamisen kivijalkana ovat olleet Ikäinstituutin koordinoimat koko verkoston yhteiset tapaamiset, kohdennetut sote-aluetapaamiset ammattilaisille, järjestöillat kunnissa ja päättäjäwebinaarit. Lisäksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma on tarjonnut alueelle erilaisia koulutuksia, joiden avulla on syvennetty osaamista iäkkäiden liikkumisen merkityksestä ja lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun erityispiirteistä. Maksuttomiin koulutuksiin on osallistunut yli 300 henkilöä, suurin osa ammattilaisia. Tietotaitoa on jaettu eteenpäin kollegoille tai hyödynnetty vertaisliikuttajien kouluttamisessa. Yhteiset vertaisliikuttajakoulutukset ovat hyvä esimerkki kuntien yhteistyön tiivistymisestä.

”Ei mikään Esson kahvila!”

3 ihmistä puhumassa seisoen luentosalin etuosassa, yksi pöydän ääressä. Taustalla heijastettu valokuva jossa ikäihmisiä.

Markus Salo ja Tarja Mäki kertoivat vertaisohjaajatoiminnan kehittämisestä kuntien yhteistyönä Loimaalla ja Pöytyällä. Pekka Takala toimii vertaisohjaajana Loimaalla.

Juhlaseminaarissa Loimaan ja Pöytyän koulutukseen osallistunut loimaalainen Pekka Takala kertoi kokemuksistaan liikuntapalveluiden vapaaehtoisena.

Takala totesi, ettei hän ole mikään urheilija, mutta kiinnostui vertaisohjaajatoiminnasta, kun kuuli että siinä voi erikoistua ohjaamaan haluamiaan lajeja. Sosiaalinen puoli ryhmissä on tärkeää, mutta Takala pitää huolen, että ryhmissä keskitytään treenaamiseen, ei rupatteluun: ”Ei tämä mikään Esson kahvila ole!”

Parissa kuukaudessa 73 % paransi toimintakykyään

Voimaa vanhuuteen -ohjelmakauden aikana seurattiin harjoittelun vaikutuksia kunnissa järjestetyissä voima- ja tasapainoharjoitteluryhmissä. Kahdesti viikossa toteutettava nousujohteinen kuntosaliharjoittelu tuo vaikuttavia tuloksia. 2–3 kk harjoittelulla toimintakyky parani 73 prosentilla osallistujista. Seurantatiedot on kerätty reilulta 500 iäkkäältä. Asiakkaita voidaan ohjata kuntien ryhmiin sähköisen hyte-palvelutarjottimen kautta.

Määräaikaisia harjoittelujaksoja on järjestetty 17 kunnassa. Salossa VoiTas-tehokursseja on neljä joka lukukausi ja tulokset puhuvat puolestaan: 77 % osallistujista on parantanut toimintakykyään. Osallistujien yleisarvio kurssista on ollut kiitettävä. Ohjaajat ovat kuulleet osallistujilta, että harjoittelun säännöllisyys auttaa ja lisää myös kotona tehtävää harjoittelua sekä helpottaa arjen askareita.

Nousujohteisen harjoittelun ryhmä on tarkoitettu heille, joilla on alkavia liikkumiskyvyn heikkenemisen merkkejä. VoiTas-ryhmien tavoite on parantaa toimintakykyä, sillä sen heikentyminen lisää kaatumisriskiä, yksinäisyyttä, sairastavuutta ja hoivan tarvetta. Ikäinstituutin johtava asiantuntija Saila Hänninen muistutti, että jopa yli puolet yli 80-vuotiaista kaatuu vuosittain.

”Voima- ja tasapainoharjoittelun avulla kaatumisia voidaan vähentää, ja niistä johtuvista vammoista ehkäistä jopa puolet.”

4 ihmistä puhumassa luentosalin etuosassa rivissä. Taustalla isolla heijastettu dia jossa ikäihmisiä. Eturivissä katsojia, kuva otettu heidän takaansa.

Sirkka Suominen ja Sinikka Nordlund ovat osallistuneet ryhmämuotoiseen liikuntaneuvontaan Paimiossa. Matleena Koskinen (oik) on kunnan liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori.

Hyvinvointitarjotin toimii ohjautumisen apuvälineenä myös liikuntaneuvontaan. Varsinais-Suomessa 19 kuntaa järjestää iäkkäiden liikuntaneuvontaa. Kehittämisessä on keskitytty myös ryhmämuotoisen neuvonnan käynnistämiseen. Seminaarissa paimiolaiset Sinikka Nordlund ja Sirkka Suominen kertoivat kokemuksistaan liikuntaneuvontaryhmästä. Heidät ryhmään sai lähtemään mukaan halu oppia liikkumisen teoriaa ja sosiaaliset kontaktit. Tuloksena saatiin tiedon lisäksi ahaa-elämyksiä ja huomattiin, miten järkikin leikkaa paremmin, kun kehosta pitää huolta!

Yhteistyö alueellisella ja paikallisella tasolla tiivistyi

Sekä yhdistykset että kunnat kokivat yhteistyön tiivistyneen Voimaa vanhuuteen -ohjelmakauden aikana. Tapahtumia järjestettiin aiempaa enemmän yhdessä, yhteinen viestintä ja tiedottaminen lisääntyi sekä yhdistysten vapaaehtoisille järjestettiin heille soveltuvia koulutuksia, mm. senioritanssista ja istumajoogasta.

Varsinais-Suomen vanhusneuvostokierroksella toteutetun kyselyn perusteella liikuntatoimintaan lähdetään mukaan ystävän tai läheisen suosituksesta. Jo toiminnassa mukana olevat osallistujat ovatkin arvokkaita viestinviejiä ja mukaan houkuttelijoita. Vapaaehtoisten löytäminen vertaisohjaajiksi ja itse kohderyhmään kuuluvien iäkkäiden houkuttelu mukaan toimintaan ei aina ole helppoa.

Haasteista uskallettiin myös puhua ääneen, sillä mikään uusi toimintamalli ei solahda osaksi rakenteita noin vain. Etenkin pienissä kunnissa koettiin aluksi vajetta henkilöstön resursseissa. Oman aikansa vei myös luontevan yhteistyön syntyminen hyvinvointialueen toimijoiden kanssa.

”Alueellisen yhteistyön tiivistäminen ikääntyneiden liikunnassa jatkuu rajattomasti liikuntaa verkostossa”, kertoo Anu Oittinen Lounais-Suomen liikunnasta.

Seminaarissa Hyvil Oy:n erityisasiantuntija Tarja Tenkula tiivisti ulkopuolisena toimijana VV-ohjelman ytimen:

”Voimaa vanhuuteen on loistava esimerkki monitekijäisestä yhteistyöstä, jossa kaikilla on selkeä rooli ja tavoitteet pilkottu roolien mukaan. Toimintamalli on tutkitusti vaikuttava, ja siihen on toimijoiden helppo hypätä!”

Mallia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen osallistuminen Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan loi siis rakenteita Varhan, kuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Tällaisia toimivia yhteistyörakenteita peräänkuuluttavat esimerkiksi  THL:n Teija Hammar ja Emma Lautala blogikirjoituksessaan otsikolla Iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on nyt kriittinen hetki – kuntien ja hyvinvointialueiden on saatava yhteistyö toimimaan.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman avulla ikäihmisten palvelupolut selkiytyivät ja liikkumisen edistäminen tuli osaksi hoito- ja palveluketjuja. Tällä on valtava merkitys ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle.

Tutustu Varsinais-Suomen juhlaseminaarin esityksiin ja tallenteeseen (katsottavissa 10.6.2026 saakka) tämän linkin kautta.