Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia ikäihmisten terveyteen sekä toiminta- ja liikkumiskykyyn. Liikunta vaikuttaa myös mielialaan, muistiin ja arjessa jaksamiseen.
Ryhmäliikunnan kohdalla korostuvat myös liikunnan sosiaaliset vaikutukset. Liikunta ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia.
WHO:n liikkumissuosituksissa 65 vuotta täyttäneille suositellaan toimintakyvyn edistämiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi:
1) Monipuolista yhdistelmäharjoittelua, johon sisältyy koordinaatio- ja tasapainoharjoittelua vähintään kolmena päivänä viikossa.
2) Voimaharjoittelua vähintään kohtuutehoisena ainakin kahtena päivänä viikossa.
3) Kestävyyttä ylläpitävää ja kehittävää fyysistä aktiivisuutta viikoittain.
4) Paikallaanolon vähentämistä ja arkiliikkumista mahdollisimman paljon.
Toimintakyvyn ja kaatumisten ehkäisyn kannalta erityisesti lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu on iäkkäille tärkeää.
Viikoittaisen kestävyysliikuntasuosituksen voi jakaa useammalle eri päivälle ja päivittäinen liikunta-annos voi koostua lyhyistä pyrähdyksistä, kuten portaiden noususta ja muusta hyötyliikunnasta.
Reippaaksi liikunnaksi lasketaan muun muassa reipas kävely, vesijumppa, pyöräily, tanssi, patikointi ja ruohonleikkuu ja kaikki vastaavanlainen liikkuminen, joissa tuntee sykkeen nousevan, mutta pystyy puhumaan helposti hengästymisestä huolimatta.
Rasittavaksi liikunnaksi lasketaan esimerkiksi porraskävely, kuntojumppa, juoksu, uinti, vauhdikas pyöräily, pallopelit ja energinen tanssi. Rasitustason tunnistaa siitä, että puhuminen muuttuu haastavammaksi liikuntasuorituksen aikana hengästymisen vuoksi.
Arkiliikkuminen ja paikallaanolon tauotus on liikkumisen perusta myös heille, jotka harrastavat liikuntaa. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuville liikkeen lisääminen arkeen voi olla myös helpoin tapa aloittaa.